Muistoissa

Boldandbrainy Arwens Mithrellas, Cinna
1.6.2010 – 4.9.2020

Russeleista sanotaan, että ne ovat koiratiivisteitä; isoja koiria pienessä koossa. Juuri tällainen oli Cinna. Se painoi vain viisi kiloa, mutta luonnetta riitti kymmenkertaisesti 🙂  Ulkona Cinna oli tarmokas, mutta sisällä hyvin mukavuudenhaluinen ja se käpertyi mielellään syliin tai sohvatyynyjen päälle. Cinna sai kaksi Seikkailumielen pentuetta, joista jälkimmäisestä jätin kotiin iloksemme Seikkailumielen Danielan eli Mandin.

Cinna syysaamuna 2018

Jackxellent Dame Dottie, Windy
6.4.2007 – 22.6.2018

Windy oli kaunis ja tarmokas russelityttö. Sitä ei tarvinnut kahdesti kehottaa lähtemään lenkille tai muihin aktiviteetteihn. Windyllä oli kunnia aloittaa Seikkailumielen kennelin kasvatustoiminta. Se sai kaksi pentuetta, joista kasvoi viisi hienoa russeliveijaria.

Windy poseeraa talvimaisemissa

Deictic Vortex, Fanny
7.6.2004 – 15.6.2016

Fanny oli kennelimme näyttelijä. Kasvattajansa Tuire Kaimion mukana se pääsi moniin mainoksiin, joista Soneran Petuna se tuli niin tunnetuksi, että moni vastaantulijakin kyseli ”Petun” kuulumisia ja tarjosi rapsutuksia. Fanny oli erittäin oppivainen ja sen kanssa oli mukava tehdä yhteistyötä. Se oli upea ja rakastettava perhekoira.


Fanny

Kuvassa Fanny Helsingin Sanomien etusivulla Soneran mainoksen Petuna



Tessun-Kulta Saara, Manta
2001 – 2007

Manta oli koko perheemme lemmikki. Erityisesti se rakasti lapsia; synttäreillä teimme jonon Mantan halausvuoroihin. Manta oli unelmakoira – tottelevainen, luottavainen ja ystävällinen. Suureksi suruksemme Manta jouduttiin lopettamaan lonkkavian aiheuttamien kipujen vuoksi valitettavan nuorena.

Manta vesipetona

Cardax Eliza, Elsa
1995 – 2004

Elsa oli welsh corgi, cardigan. Se oli ruotsintuonti Cardax –kennelistä. Elsa tuli meille sijoituskoiraksi Arja Lakasen (kennel Mandylay’s) kautta. Elsan pennut syntyivät meillä, jolloin pääsin kokemaan pennuttamisen ja pentujen hoidon. Elsa oli kiltti, avoin ja rauhallinen koira. Se oli mukavuudenhaluinen pikkukoira, joka etsi itselleen lämpimimmän ja mukavimman lokoilupaikan – mieluiten auringosta 🙂

Elsa ja nalle päiväunilla

Jazz Confirmation, Jami
1993 – 2002

Jami oli rodultaan welsh corgi, cardigan. Se oli koira, joka totteli lähes ajatuksen voimalla – tai ainakin yritti… Jami oli erittäin oppivainen ja palvelualtis koira. Jamin kanssa teimme paljon aktivointiharjoituksia, ja se osasikin monia hauskoja temppuja.

Jami kesällä 3 vuotiaana

Yeni
1985-1998

Yeni oli musta saksanpaimenkoiranarttu. Se oli kiltti, tottelevainen ja ystävällinen koira. Monet erehtyivät pitämään Yeniä belgianpaimenkoirana, koska se oli pitkäkarvainen ja väriltään täysin musta. Monesti sain vakuutella ihmisille, että ihan se on rekisteröity, puhdasrotuinen saksanpaimenkoira. Niku ja Yeni kasvoivat ja elivät yhdessä ja kokoerosta huolimatta yhteiset leikit sujuivat hyvin.

Yeni valkovuokkomeressä 1990


Tarhill’s Niccolo, Niku

1985 – 1999

Monet koiraihmiset toteavat jostakin koirastaan, että ”se oli elämäni koira”. Minä liityn heidän joukkoonsa ja kerron, että ensimmäinen koirani, petit basset griffon vendeen, Niku, oli minulle erityisen ainutlaatuinen. Sain sen pitkien neuvottelujen jälkeen ollessani kymmenvuotias. Niku tutustutti minut koirien maailmaan. Sillä oli voimakas rodunomainen riistavietti ja se saattoi viettää tuntitolkulla pupujahdissa ja palata vasta yömyöhällä kotiin – väsyneenä, mutta tyytyväisenä. Niku oli veijarimainen ja ystävällinen luonteeltaan. Se keksi monenlaisia kepposia ja oli tunnettu hauskuudestaan. Hupaisan näköinen kaveri kun oli, se esiintyi myös monissa mainoksissa kuten Serti, Wulff, K-Kenkä ja Musta Pörssi. Niku oli rakastettava ja sympaattinen koira.

Harrastimme Nikun kanssa tokoilua voittajaluokassa. Innostuin koulutusasioista niin paljon, että toimin muutaman vuoden Espoon Koirakerho ry:n koulutusohjaajana sekä tottelevaisuuspuolella että agilityssa. Suurimman yhteistyön ilon koimme Nikun kanssa agilityssa. Espoon Koirakerho hankki agilityesteet heti lajin saavuttua Suomeen vuonna 1987. Niku löysi agilitysta väylän metsästysviettinsä purkamiselle. Pärjäsimme kilpailuissa hyvin: parhaimpiin saavutuksiimme kuuluivat Suomen mestaruus -pronssi vuodelta 1990, Suomen mestaruus vuodelta 1989, Euroopan mestaruus -hopea 1991 ja Joukkue-Euroopan mestaruus vuodelta 1991.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on niku.jpg
Niku ja Kirsi, agilityn Suomen mestaruus vuonna 1989